Uskonto Saksassa

Uskontokunnat Saksassa (2022)[1]
  Uskonnottomat (43,8%)
  Katolilaisuus (24,8%)
  Evankelinen kirkko (22,6%)
  Ortodoksisuus (2,2%)
  Muut kristilliset kirkot (1,1%)
  Islam (3,7%)
  Alaviitit (0,8%)
  Buddhalaisuus (0.2%)
  Juutalaisuus (0,1%)
  Hindulaisuus (0,1%)
  Jesidismi (0,1%)
  Muut uskonnot (0,4%)
Saksan väestön uskonnollinen identifioituminen vuoden 2011 väestönlaskun mukaan. Tulos ei kerro kirkkojen jäsenmääriä, vaan ihmisten oman identiteetin. Sininen tarkoittaa protestantteja, vihreä katolisia ja punainen uskonnottomia. Vaaleampi sävy tarkoittaa yli 50 % enemmistöä, tummempi yli 75 % enemmistöä.

Saksan merkittävimmät uskonnolliset yhteisöt ovat katolinen kirkko sekä protestanttinen Saksan evankelinen kirkko.[1] Saksassa toimii myös useita muita uskonnollisia yhteisöjä, ja esimerkiksi islamin kannatus on ollut kasvussa. Uskonnottomuus on yleistä erityisesti entisen Itä-Saksan alueella.

Maan perustuslaki takaa uskonnon- ja omantunnonvapauden. Lisäks se vaatii, että valtion tulee olla uskonnollisesti ja ideologisesti neutraali, mutta uskonnollisten järjestöjen kanssa voidaan kuitenkin tehdä yhteistyötä koko yhteiskunnan hyväksi. Saksan sisäministeriö on päävastuussa valtion ja uskonnollisten yhteisöjen välisestä suhteesta.[2][3]

Syksyllä 2021 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan vain 33 % saksalaisista kertoi, että uskonto on tärkeä osa heidän elämäänsä.[4]

  1. a b Religionszugehörigkeiten 2022 fowid.de. Viitattu 2024-5-27. (saksaksi)
  2. State and Religion in Germany: the five most Important facts deutschland.de. 27.3.2024. Viitattu 16.6.2024. (englanniksi)
  3. Religion and the state Federal Ministry of the Interior and Community. Viitattu 16.6.2024. (englanniksi)
  4. Most Germans find religion unimportant, survey shows Deutsche Welle. 23.9.2021. Viitattu 16.6.2024. (englanniksi)

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search